perjantai 23. lokakuuta 2015

kaks viikkoa oon tehny rutiineja, juossu kuin päätön kana
mennyt, tullut, mennyt taas ja kipitellyt ja mennyt
en ajatellut ollenkaan, pakolla vaan sillon ihan synkimpinä hetkinä

ihmettelin, kun uni ei tule vaikka oon niin helvetin uupunut
en ees muista millon olisin ollu näin väsyny,
kaikilla mahdollisilla tavoilla millä voi olla

ja no - miten voisin nukkua, kun päässä on niin järkyttävä myrsky
ettei missään ole mitään järkeä, ei yhtään järkeä
mun päässä vyöryy sellanen sotatanner, että en tiedä miten kauan jaksan
juosta juosta juosta
juosta juosta
ja
juosta
kuin päätön kana
en jaksais
mutta en halua uuvahtaa,
ei mulla oo lupaa uuvahtaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti