Kaikessa tavanomaisuudessasi,
yksinkertaisuudessasi
olet varmaan viehättävintä mitä olen koskaan nähnyt
Et varmaan itse edes ymmärrä tai huomaa,
kuinka kaunis olet
Et ole viehkeän hento, enemmänkin vähän kömpelöhkö
Kyntesi on purtu loppuun asti
ja silmälasisi tuovat mieleeni ukkivainaani rillit
Mutta se lempeä katse, jolla silmäilet muita,
haukotuksesi,
hymysi kun heität sarkastista, paskaa läppää
Neuvot ja ohjeet viuhuvat korvista sisään ja ulos,
koska olen niin keskittynyt vilkuilemaan sinun eleitäsi,
jokaista pientä liikettä
kuitenkin niin vaivihkaa, ettet huomaisi
Olen varmaan tulossa hulluksi
tai olen vain naivi ja hölmö,
kun minusta tuntuu,
että välillä seuraisit katseellasi minun liikkeitäni
samalla tavalla kuin minä sinun
Haluaisin pörröttää pellavahiuksiasi
ja painaa pääni olkaasi vasten
Muut varmaan näkevät sinut hieman rosoisena,
poikamaisena kovanaamana, rääväsuuna,
joka vaan polttaa tupakkaa
Mutta minä näen sinussa niin paljon,
jokaisessa pienessä liikkeessä
Jokaisessa loikassa, punnerruksessa,
turhaantuneessa tuhahduksessa
Jokaisessa pienessä katseessa,
keskittyneessä silmien siristyksessä,
heleässä, yskähtelyyn katkeavassa naurussa
Näen lempeän naisen,
sellaisen ihmisen,
jonka haluaisin tuntea läpikotaisin
aina niistä kamalimmista puolista ihanimpiin
Vaikka katsoisitkin minua samoin kuin minä sinua,
Tiedän, etten koskaan tätä kaikkea voi sinulle kertoa
Tiedän, etten koskaan voi pörröttää hiuksiasi
tai painaa päätäni olkaasi vasten,
vaikka kuinka haluaisinkin.
