Kaikessa tavanomaisuudessasi,
yksinkertaisuudessasi
olet varmaan viehättävintä mitä olen koskaan nähnyt
Et varmaan itse edes ymmärrä tai huomaa,
kuinka kaunis olet
Et ole viehkeän hento, enemmänkin vähän kömpelöhkö
Kyntesi on purtu loppuun asti
ja silmälasisi tuovat mieleeni ukkivainaani rillit
Mutta se lempeä katse, jolla silmäilet muita,
haukotuksesi,
hymysi kun heität sarkastista, paskaa läppää

Neuvot ja ohjeet viuhuvat korvista sisään ja ulos,
koska olen niin keskittynyt vilkuilemaan sinun eleitäsi,
jokaista pientä liikettä
kuitenkin niin vaivihkaa, ettet huomaisi

Olen varmaan tulossa hulluksi
tai olen vain naivi ja hölmö,
kun minusta tuntuu,
että välillä seuraisit katseellasi minun liikkeitäni
samalla tavalla kuin minä sinun

Haluaisin pörröttää pellavahiuksiasi
ja painaa pääni olkaasi vasten
Muut varmaan näkevät sinut hieman rosoisena,
poikamaisena kovanaamana, rääväsuuna,
joka vaan polttaa tupakkaa
Mutta minä näen sinussa niin paljon,
jokaisessa pienessä liikkeessä
Jokaisessa loikassa, punnerruksessa,
turhaantuneessa tuhahduksessa
Jokaisessa pienessä katseessa,
keskittyneessä silmien siristyksessä,
heleässä, yskähtelyyn katkeavassa naurussa
Näen lempeän naisen,
sellaisen ihmisen,
jonka haluaisin tuntea läpikotaisin
aina niistä kamalimmista puolista ihanimpiin

Vaikka katsoisitkin minua samoin kuin minä sinua,
Tiedän, etten koskaan tätä kaikkea voi sinulle kertoa
Tiedän, etten koskaan voi pörröttää hiuksiasi
tai painaa päätäni olkaasi vasten,
vaikka kuinka haluaisinkin.

rakkaus on sitä
kun annat toisen syödä viimeisen suklaapalan

rakkaus on sitä
kun aamulla kouluun lähtiessä, et raaski edes suukottaa toista poskelle, koska toinen nukkuu niin autuaasti
vaan varovasti peittelet ja ovesta ulos lähtiessä hymähdät
vaikka vituttaa lähteä bussipysäkille kylmään seisomaan kello 7.22

rakkaus on sitä
kun makaat toisen vieressä sängyssä, kun toinen katselee jo maisemia unten mailla
ja toinen säpsähtää hereille, ensin pelonsekaisin ilmein tuijottaa ympäristöään ja sinua
mutta sitten huomatessaan kuka siinä toljottaa takaisin, vaihtuu ilme levolliseen hymyyn
ja toinen vaipuu kuin salaman iskusta takaisin uneen tietäessään olevansa turvassa

rakkaus on sitä
kun pysyt toisen vierellä, vaikka toinen on rikkonut sen kaikista pyhimmän lupauksen - ettei koskaan satuta sinua niin, kuin ne kaikki edelliset satuttivat

olen rakkaudesta sokea
en ymmärrä sanoja, en ymmärrä mitä pitäisi tuntea
sinä satutit niin saatanasti
mutta ei se vienyt rakkautta pois
en vain osaa käsitellä tätä kaikkea
tunnen oloni vaan paskaksi
olin paska tyttöystävä, kun et uskaltanut puhua minulle
ja menit kännipäissäsi tekemään sen mitä teit
mistä en halua puhua
mitä en halua ajatella