perjantai 8. heinäkuuta 2016

ja niinkuin aina ennenkin
jämähdän kuuntelijan rooliin
joka vitun ikinen kerta

sanon aina ''joo mä tiedän miltä se tuntuu ja mitä tarkoitat''
ja usein, ihan liian usein tiedänkin
mutta se,
että koskaan kukaan ei oikeasti kysy
miks sä tunnet niin
miks sä tiedät mitä mä tarkoitan

mä oon se tukipilari,
joka ei päästä inahdustakaan
ei pienintäkään

monesti mietin, kerään jo itseäni valmiiksi
NYT
mä sanon sen,
sanon,
että mullakin on tiiätkö huono olla

mutta ei
en ikinä saa sitä ulos

vaan tyydyn kuuntelemaan toisten ongelmia
perheestä, elämästä, koulusta, naisista

hyss

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

telkeän inhottavia ajatuksia pieniin laatikoihin
hautaan ne jonnekkin syvälle mielen sopukoihin
se on toiminu helvetin hyvin tähän asti
nyt vaan oon ymmärtäny
että tää ylitsepääsemätön väsymys johtuu niistä laatikoista
se johtuu siitä, että mun voimat kuluu niiden petojen pitelemiseen
ettei ne karkaa sieltä pienista häkeistään