ajatuksetonta

Suihkun kohinakin ahdistaa mua nykyään
vaikka ennen se oli lohdullisen turvallista
käännän veden niin kuumalle kun pystyn
ja sitten niin kylmälle kun pystyn
se aiheuttaa hauskan reaktion,
sen että tulee pakottava tarve haukkoo henkee

Tuntuu niin typerältä
ees ajatella heittävänsä pois kaiken sen
minkä rakentamiseen on kirjaimellisesti menny vuosia aikaa
ja se varmaan muillakin pyörii mielessä ensimmäisenä
et miten voi ees ajatella lähtevänsä
jos tavallaan kaikki on kuitenkin okei
oispa helpompaa selittää kunnolla se
miten tavallaan kaikki ei kuitenkaan oo okei
ei todellakaan oo

Solmut mun päässä ja rinnassa kiristyy
tuntuu välillä et en vittu jaksa ees hengittää
ja nukkuminen, mitä se ees on?
nukahdan vasta sitten
kun mun aivot ei vaan jaksa enää
käsitellä samoja asioita, ajatuksia kuudettamiljoonatta kertaa putkeen
ja kun herään
se sama kehä jatkaa pyörimistään